Tämä pullo on nyt tyhjä.

Viimeinen vaahtohattara katosi juuri lattiakaivoon.
On aika heittää pyyhe kehään, sulkea suihkuverhot ja poistua (ainakin toistaiseksi) takavasemmalle.
Kiitos rakas lukijani. Mulla on ollut ns. totaalinen bliss ja blast!!!

Curre, Kurre ja Gurre.

Minulla, kuten varmasti myös sinulla, on hetkiä, jolloin pelkkä pinnallinen - ihon päällä tapahtuva - puhdistautuminen ei vaan yksinkertaisesti riitä. Ei, vaikka kuinka hinkkaisi itseään sillä kaikkein rakkaimmalla suihkusaippualla joka paikasta ja kuinka monta kertaa tahansa, niin henkinen paistinrasva ei vain suostu irtoamaan sieltä sielun grilliritilöistä.

Sisäiseen puhdistautumiseen tarvitaan yksinkertaisesti vielä "kermaisempia" ja vahvempia "tuoksuja" kuin mihin suihkusaippua koskaan kykenee. Näin se vaan on, ystäväiseni.

Ja juuri tällaisten tosiasioiden myöntämisessä on oman sisäisen kasvumme ja kehityksemme alku ja miksei juurikin. 

Niinpä haluan toimia tässä nyt täysin avoimin kortein ja paljastan omat tämän hetkiset "voimaeläimeni",  joiden avulla suoritan oman kokonaisvaltaisen puhdistautumiseni juuri silloin, kun olo on erittäin likainen. Jotta pesu onnistuu, suosittelen etenemään alla olevassa järjestyksessä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

1. Curt "Curre" Lindström

Curt "Curre" Lindström nyt Thaimaan "auringossa".

Curre tuskin esittelyjä kaipaa, vaikka mies on viime vuodet paistatellut parrasvalojen sijaan lähinnä Thaimaan "auringossa". Currella on kuitenkin edelleen tärkeä rooli oman psyykkeeni ja itsetuntoni sidoslaastina.
Kaikkein syvimmällä ja tiukimmassa oleva kuona lähtee kropastani hyvin liikkeelle, kun annan Curren liukua sisääni ihan kunnolla ja kokonaan mitään säästelemättä, mutta ruotsalaisella hellyydellä. Samalla pääni sisäisissä stereoissa soi luonnollisesti Den glider in.
Vaikka Curre on myöhemmin kunnostautunut esim. yrityskonsulttina, parhaan lopputuloksen saan kun nautin Curreni vuosimallina -95. Semmoisena silmälasit jatkuvasti hieman huurussa -hahmona. Vähän siis kuin juuri suihkusta tulleena tai uuninluukku avoimena työntämässä pellillistä karjalanpiirakoita Moilasen leipomon tv-mainoksessa.
Aloita oma syväpuhdistus tästä.

2. Kurt "Kurre" Westerlund

Kurt "Kurre" Westerlund ja "kuplivaa".

Kun on Curre on rassannut ne kaikkein syvimmät likapesäkkeet puhtaiksi, jatketaan hienovaraista etenemistä kohti orvaskettä ja tali- sekä hikirauhasia. Tässä matkan vaiheessa minulla on tukenani Kurre. Toisin kuin em. ruotsalaisen kaimansa suhteen, niin Kurren rooli minun itseni puhtaana pitämisessä on korostunut vasta viimeisen kahden vuoden aikana. Iskelmätähti/salibandy-manageri -Kurre ei toiminut omalla kohdallani lainkaan, mutta nykyinen Las Vegas -Kurre sen sijaan toimii!!! 

Ja toimii juuri siinä vaiheessa, kun syvimmät tunnot ovat putsis clean ja niiden päälle on hyvä vetää kunnon amerikkalainen kestovaha Kurren tyyliin. Kurren vaha ei sisällä mehiläisvahaa, vaan neonvaloja, maailmanluokan osaamista ja jatkuvaa uudestisyntymistä. Sekä lihaa, josta 80% on silikonia ja loput kuplivaa. Ja jota saa tilattua 24/7, kun soittaa ns. toll free. 

Tässä puhdistushoidon Kurre-vaiheessa on ehdottomasti yhdistettävä ääni ja kuva. Aloita vaikka tästä.

3. Palmolive Gourmet "Gurre" -sarja

Palmolive Gourmet "Gurre" -sarja kokonaisuudessaan.

Jos olet seurannut tätä blogiani edes sivusilmällä, niin olet varmasti pannut merkille mieltymykseni Palmoliven Gourmet-sarjan suihkusaippuoihin eli Gurreihin. Ja haluan korostaa, että tämä rakkaus on pyyteetöntä, sillä en ole saanut yhtäkään Gurrea ilmaiseksi, vaan omalla rahalla marketista ne olen hankkinut!!!
No mutta takaisin päivän epistolaan. Eli nyt kun sisus on puhdas ja kiiltävä, on aika puhdistautua myös perinteisemmin ns. päältä. Tällä kertaa valitsin siihen rooliin Gurre-sarjan uutuuden Palmolive Gourmet Peach Delight Body Butter Washin.
Paksun kermainen ja runsaasti tuoksuva on tämäkin Gurre ja sopii siinä mielessä hyvin Curren ja Kurren seuraksi tällaiseen kokonaisvaltaiseen puhdistumisleikkin.
Täytyy tosin todeta, että samat pienet viat kuin Strawberry Touchissa, olivat läsnä myös tässä Peach Delightissa. Rakenne ei ihan saavuttanut samaa kermantuntua kuin Chocolate Passionissa (joka taas Vanilla Pleasuressa meni jo överiksi paksuine klimppeineen). Samoin tuoksu oli, vaikkakin hyvä ja vahva, niin piirun verran liian esanssinen, jos vertaa Chocolateen ja Vanillaan.
Mutta yhtä kaikki, erittäin hyvästä suihkusaippuasta on tässäkin tapauksessa kyse. Eritoten tällaisen kokonaisvaltaisen syväpuhdistautumisen pintapuolisena viimeistelijänä.
Pisteet: 4/5
Eli eipä sitten muuta kuin hyviä puhdistautumisia ja joulun odotusta!!!

Risuaita Pasi on sininen.

Vaikka itse sanonkin, niin olen kauniin estetiikan ylin ystävä. Uskon, että sinäkin olet, koska viihdyt tämän blogini seurassa.
Siksi olenkin enemmän kuin innoissani, kun sain testattavaksi tällä kertaa, en suihkusaippuaa, vaan viiniä. Mutta en mitä tahansa viiniä, vaan sinistä valkoviiniä!!!

Passion Blue Chardonnay kämmenellä

Kyllä luit ja näit oikein. Chardonnay-viiniä, joka on sinistä!!!
Ajatelkaapa: Ensin sinistä suihkusaippuaa kämmenellä ja ihan kaikkialla keholla sekä kehossa ja sen jälkeen sinistä valkoviiniä lasissa ja huulilla. Tervetuloa täydellinen harmonia. Tervetuloa katkeamaton estetiikan polku.

Tuotteen harmoniseen estetiikkaan on panostettu: Korkkikin on sininen eli blue!!1

Ja jos tämän kirjoitukseni otsikko herätti sinussa ihmetystä, niin paljastan sinulle, että viinin nimi on Pasion Blue!!! Aikamoinen yhteensattuma. Ja koska sain viinin ilmaiseksi tätä testiä varten, niin sitoudun käyttämään tämän kirjoituksen/arvion yhteydessä trendikästä hästägiä eli risuaitaa kas näin: #pasionblue eli Risuaita Pasi on sininen.
No kun viinistä puhutaan, niin prosenttien ja värin lisäksi tärkeää on toki myös maku. Miltä sininen valkoviini sitten maistuu? Jos silmänsä sulkee, niin Chardonnay-valkoviinille.

Ai että, kun tekisi mieli kulauttaa molemmat ns. huiviin. Mutta vain toinen on viiniä. Ja toinen suihkusaippuaa. Mutta kumpi?

Jos silmät pitää juodessa auki, niin hassusti sininen väri tuo oman makuvivahteensa.
Onko se sitten hyvä vai huono vivahde, sen jätän sinun päätettäväksi rakas lukijani. Minulla meni koko pullo yhden suihkuttelun jälkimainingeissa. Niin ei ole koskaan käynyt suihkusaippuapullon kanssa.

Kippis ja kulaus!!! (Huom. Tilanne on lavastettu, sillä suihkutellessa on vaikea juoda ja henkiöllä on vaatteet päällä.)

Eli rohkeasti kokeilemaan Pasion Blue Chardonnayta! Ennen tai jälkeen suihkun.
Pisteet: 4/5 juomana (0/5 suihkusaippuana)

Kova kovaa vasten.

Taksin takapenkki oli mustaa nahkaa. Tietenkin, sillä muu ei sopisi kuvaan, jonka teille rakkaat lukijani nyt eteen maalaan.
Penkkiä vasten jännityksestä piukeat pakarani sekä suuaukostaan tiukaksi pingotettu muovipussi. Ja muovipussissa "tavaraa".
Edessäni nahkatakkiin marinoitu taksikuski. Ikkunoiden takana maisema kuin taikina, josta on unohtunut kohotusvaiheessa hiiva. Vaikka kuinka odottaisit, se ei kohoa, vaan lepää lättynä marraskuusta höylätyn kulhon pohjalla.
Annoin itselleni luvan olla levoton. Miksi?

Siksi että tässä tarinassa oli jo pelkästään lähtökohdiltaan liian monta muuttujaa. Niin hahmojen kuin heidän työnjakonsa osalta. Tällä kertaa testattavasta - tai pikemminkin testattavista -suihkusaippuoista puhumattakaan.

Taksi saapui määränpäähän loputtomalta tuntuneen ajomatkan jälkeen. Yksitasoisen espoolaisomakotitalon etupihaa valaisi kaksi soihtukynttilää. Kävelin pitkin sateen niljastamaa pihakivetystä. Ovella soitin kelloa.

Pienen odotuksen jälkeen oven avasi illan isäntä "Juha".
"Juhan" käsi oli lämmin ja puristus jämäkkä, kun kättelimme ja vaihdoimme asiaan kuuluvat muodollisuudet.
Eteisessä niskaani hiveli ilmalämpöpumpun puhaltama lämmin ilmavirta. Rentouduin hieman, kun "Juha" vielä toi käteeni juuri sopivan kylmän oluttölkin täynnä olutta.
Äkisti ovikello soi! Olut juuttui kitalakeen. Olisiko loput illan jengistä nyt paikalla?
Kyllä!!!
Tuulikaappista kantautui remakka nauru ja asiaan kuuluva "äijähuumori".
"Simppa" ja "Ripa" olivat ns. erittäin tiluksilla!!! Ilta voisi alkaa. Bring it on...

Kun jengi on kasassa, se on selfien paikka.

(Mainoskatko alkaa)
Rakkaat lukijani. Sain jokin aikaa sitten viestin Carita Cosmetiikka -nimisestä yrityksestä (saan vastaavia lähestymisiä jonkin verran), jossa tarjottiin testattavaksi heidän suihkusaippuoitaan. Kiinnostuin oitis, sillä kyseessä on a) kotimainen käsityöläinen ja b) Caritan suihkusaippuat ovat palasaippuoita!!! Eivät siis pullotettuja nesteitä, joita olen tähän asti pelkästään testaillut. 

Carita Cosmetiikan saippuat juuri lähetyspaketistaan purkautuneina.

Kaikki saippuansa Carita valmistaa alusta asti itse käsityönä. Ja ne kaikki sisältävät Himalajan ruususuolaa sekä hienoja öljyjä, kuten oliiviöljyä, kookosöljyä ja risiiniöljyä. Tuoksuina käytetään sitten eteerisiä öljyjä. Valmistuksen jälkeen saippuat saavat vielä kypsyä neljä viikkoa. Tämä kaikki takaa, että suolasaippuat ovat erittäin hellävaraisia iholle. 

Carita lupaa, että suolasaippuat ovat rustiikkisen rouheita, joten iho tuntee sen kuorivan vaikutuksen. Ne ovat myös tavanomaista kovempia, joten ne kestävät käytössä pitempään. Käsityön tuloksena jokainen pala on yksilö!
(Mainoskatko ohi)

Hmmm...kuulostaa kyllä juuri sopivalta saippualta nelihenkisen miespoppoomme yhdessä testattavaksi. Kova, rosoinen ja pitkä kestoltaan. Voiko sitä muuta toivoa...

Palasin takaisin Espooseen, kun illan mestarillinen isäntä "Juha" lipui keittiöstä tarjotin tervetuliaisdrinkeistä notkuen. "Juha" tietää, mistä narusta vetää ja huokaillen poimimme gintonicit käsiimme ja kilistimme. Että voi elämä joskus olla edes ohikiitävän ajan ihanaa.
Ja antaa sen kiitää, sillä minulle tuli tunne, että hyppäsin sen ihanuuden selkään. Villisti pamppaillen. Ehkä jopa hieman kiljahdellen, sillä miksi en?

Tällä kertaa minut havahdutti takaisin todellisuuteen "Ripa", joka ehdotti, että arvomme, minkä suihkusaippuapalan kukin meistä pääasialliseksi testisaippuakseen saa. Hyvä idea!!!
Toki sovimme heti, että myös toisen saippualla saa käydä ilman mustasukkaisuutta ja kyräilyä.

"Juha" ja Vihreä Tee

"Simpa" ja Kuolleen Meren Muta

"Ripa" ja Suolaruusu

Pasi ja Naturel

GT:n kutitellessa mileihyvkeskustani loikin muiden perässä kellarikerroksessa sijaitsevan saunaosaston uumeniin.
Riisuuntuminen tapahtui upeasti kuin yhteisen pitkään harjoitellun koreografian pohjalta. Pian oli neljällä tuolilla neljä kasaa, jossa jokaisessa sukat, kalsarit, farkut, t-paita ja flanelinen paituli, huppari tai mukavan rento neule.
Ja voi sitä iloista lätinää, mikä suihkuhuoneessa alkoi.
Jokainen keskittyi täysin siemauksin omaan palaansa ja pian suihkuhuoneen lattia lattia oli yksi iloisesti vaahtoava meri. Jossa suolasaippuoiden eri aromit ja värit yhtyivät estoitta yhdeksi värikkääksi sekamelskaksi. Ikään kuin Rion karnevaalit olisivat saapunut Lahden kisamonttuun kesken ison mäen finaalin.
Ja mikä kauneinta koko illassa, niin jos joltakulta lipsahti ote omasta palasta, oli naapuri heti tarjoamassa omaansa tilalle. Mitä pyyteetöntä veljeyttä!!!

Kolme neljästä "palasta" ansaitulla lepotauolla.

Välillä livahdimme löylyn puolelle huohahtamaan ja jakamaan kokemuksia niin saippuoista kuin elämästä ylipäätään: bisneksistä, suhteista, parisuhteista, sekä sisä- että ulkopolitiikasta.
Muutaman suihkurundin jälkeen olimme todella rentoutuneita, joskin myös aivan lopussa.

Pistin merkille, että saippuapalat olivat tuskin kuluneet kovasta käytöstä huolimatta. Caritan lupaus saippuan riittoisuudesta siis pitää paikkansa. Hyvä!
Istuimme takkahuoneessa vain pikkupyyhkeet suloisesti punottavien vartaloidemme verhona ja keskustelimme hyvän tovin Caritan suolasaippuoista ns. mano a mano (mikä on espanjaa).

Historiallisen Poikien Suihkuilta Vol. 1 osallistujien konsensus oli, että meillä oli todellinen ilo ja kunnia saada käsittelyymme nämä aiemmin täysin tuntemattomat "artesaanisaippuat". Kovat palasaippuat toimivat erinomaisesti suihkusaippuoina, vaikka sellaisiin on harvemmin aiemmin  törmännyt.
Mitä tuoksuihin tulee, niin olivat tässä tapauksessa miellyttävän mietoja, mutta silti vahvasti läsnä.
Ja valinnanvaraahan niissä tuoksuissa myös on! Valitse omasi täältä.
Vahva fiilis koko jengillä oli, että näillä meistä jokainen hinkkaa ja puhdistaa kehoaan kyseisillä paloilla tänä talvena vielä useaan kertaan!!!

Mutta ei ilta tietenkään vielä siihen loppunut.
Fantastinen isäntämme "Juha" loihti vielä mahtavan yöpalan. Pöytä notkui erilaisista makkaroista, joita "Juha" kokeneena makkaramiehenä oli käsin poiminut lähimarketistaan meidän maisteltavaksi ympäri tätä uskomatonta makuplaneettaamme.

"Juhan" loihtima fantastinen yöpala.

Cin-cin onnistuneelle illalle ja Carita Cosmetiikan palasaippuoille!!!

Tunnustan, että tästä kaikesta sekä punaviinistä hurmioituneena, suussani oli jossain vaiheessa vähintään kolmea eri makkaraa sikin sokin. Mutta mitä pienistä, sillä kivaa oli!!!

Niin kivaa, että kun aamulla heräsin ajoissa pyykkitupaan ja katsoessani kylppärin peiliin, huomasin, että pieneen hymykuoppaan suupielen ja posken väliin oli jäänyt läpikuultavan harmahtava, toki jo kuivahtanut läikkä. Mutta kenen palasta se oli lähtöisin? Omasta, "Juhan", "Simpan" vai "Ripan"?
Se onkin sitten jo ihan oma tarinansa.
Suihkutelkaa toisianne!!!

Pisteet (kaikki Carita Cosmetiikan -suihkusaippuapalat): 4,5/5

Ps. Hävettää, että joudun jo toistamiseen muuttamaan aiemmin antamiani pisteitä.
Mutta edellisen postaukseni The Body Shop tuote ansaitsee piirun verran paremmat pisteet. Säännöllisemmässä käytössä olen huomannut, että kyseinen saippua vain vaatii tavallista huolellisemman hankauksen mm. käsien välissä, jotta sen hennot aromit pääsevät esiin. Niinpä sen uudet hieman kohotetut pisteet ovat: 2/5

Mikä saa minut tarttumaan pulloon?

The Body Shop Fuji Green Tea Shower Gel tulee tyylikkäässä pullossa.

Tornadon sisällä on tyyntä ja hiljaista.
Mutta sen ulkokehällä pyörivät villiä ja kontrolloimatonta valssiaan kuin humalainen hääpari pääministeri Sipilän sponsoripipo ja Leonard Cohenin musta Fedora. Tomun ja pölyn keskeltä voi erottaa myös kioskin A-standysta irronneen iltapäivälehden lööpin ja siivousvuorosta syntyneen riidan.

Mutta itse olen tyhjiössäni tyyni. Maalliset murheet hukkuvat valuvan veden huminaan. Edes pienen hetken olen vain onnellinen, en yhtään mitään muuta kuin onnellinen.
Näitä hetkiä varten elän. Näiden hetkien vuoksi tartun pulloon. Vähintään kerran päivässä. Parhaina kahdesti.

Ja tällä kertaa minulla on kourassani The Body Shopin Fuji Green Tea Shower Gel (250ml).
Jo edesmenneen Anita Roddickin perustaman maailmanparannuskosmetiikkabrändin hengentuote.
Suihkusaippua, joka on liki neljä kertaa kalliimpaa kuin tavalliset marketissa myytävät pullot. Silti tartun siihen, sillä pesen pesu pesulta itselleni hieman puhtaamman omatunnon.

Kuten rakas lukijani tiedät, niin Japanissa on kaksi puolta - likainen ja puhdas. Ja kun suihkusaippua-asioilla liikutaan, niin pysytään kaukana bukkake-videoista, Takeshi Kitanon elokuvista ja harakireistä. Sen sijaan heittäydyn täysillä mukaan Japanin vehreälle maaseudulle, Fuji-vuorta kiertäviin laaksoihin, joissa Geisha tarkoittaa vain fiksusti keskustelevaa seuraneitiä, ei muuta.

Mutta miten itse saippua sitten lopulta ns. performoi?

Onko siinä mitään? On siinä, mutta kovin väritöntä ja ohutta on tämä saippua!!!

Kovin on anteeksi pyytelevä ja nöyrä tämä suihkusaippua luonteeltaan.
Niin tuoksu, rakenne, väri, ihotuntuma kuin vaahtokin ovat järjestäen erittäin vaatimattomia. Ja se on rakkaat lukijani minulle suuri pettymys!!! Ei vain siksi, että kyseinen suihkusaippua on liki neljä kertaa muita saippuoitani kalliimpi, mutta olisin niin halunnut, että tästä Fuji Green Teasta olisi tullut uusi sensuelli suosikkini niihin kaikkein intiimimpiin suihkuhetkiini (kun vaahto leikkii paikoissa joihin muut vaahdot eivät koskaan pääse) korvaten rakkaat "Gurreni".
Ja ymmärränhän minä toki sen, ettei feodaali-japanilaisuuteen ja eritoten kyseiseen Green Tea -konseptiin mikään älämölö sovi, mutta tämän saippuan kanssa koen olevani suihkussa aivan yksin ja se ei ole tunnetila, jota suihkuhetkiltäni haen, EI TOU-DEL-LA-KAAN!!!
Eli pettynyt on tunnelma tätä kirjoittaessa kyllä nyt. Mokoma ylihintainen litku!!!

(Pidän tässä välissä pienen tauon ja katson youtubesta Ystäväni Totoron bussipysäkkikohtauksen, jotta rauhoitun ja näen maailman taas kauniina ja kostean tuheroisena...)

No niin. Haluan uskoa hyvään ja lähestyä asioita positiivisen kautta, niinpä totean tässä, että Fuji Green Tean pullo on erittäin onnistunut yksinkertaisen esteettisessä kauneudessaan. Ja jokainen ostettu pullo minun ymmärtääkseni tekee myös maailmasta hieman paremman paikan, jota Roddickin täti pilven reunalta tumma kiharainen tukkansa hulmuten katselee ja toteaa:
- This is easy to nod.  (Tälle on helppo nyökätä. )

Pisteet: 1,5/5

Ps. Tunnelmasta toiseen, sillä käännän kokkani jo parin päivän päässä edessä häämöttävää Poikien Suihkuilta Vol. 1:sta!!! Suihkutelkaa toisianne!

Voiko suihkusaippualla sisustaa?

Hi-fi -kaiuttimen telineenä!

Kirjatukena!

Sävy sävyyn vaikka sesongin hedelmien kanssa!

"Sohvatyynyinä" tuomassa väriä skandinaaviseen sisustukseen!

Pilkkeenä elon silmäkulmassa!

Luonnetta antamassa!

Yllättävinä pop-up tilataide-ratkaisuina vaikkapa kodin juhlissa!

Näköesteenä rumille tavaroille!

Maailma on ihanasti pullollaan blogeja, joiden aiheena on sisustus tai ns. lifestyle eli elämäntyyli. Ja mikäpä siinä, sillä ei yksi aihe ole toista huonompi. Eikä em. sisustus jne. blogeja olisi paljon ellei niitä myös paljon seurattaisi. Asummehan kuitenkin näillä leveysasteilla pitkälti sisätiloissa, joissa pitää olla myös jonkinlainen sisustus. Tästä lähtökohdasta syntyi tämänkertaisen postauksen otsikko, johon ylä olevin kuvin annan myös vastauksen. Mainittakoon vielä, että kuvissa sisustuselementteinä esiintyvät Lumenen suihkusaippuat - Lumene Men Motivate 2 in 1 Body & Hair Wash ja Lumene Men Activate 2 in 1 Body & Hair Wash - sain Lumenelta ilmaiseksi käyttööni. Sitä se julkisuus teettää.

Rakkaat lukijat, suihkutelkaa ja sisustelkaa ahkerasti!!!

Pisteet: 

sisustuselementteinä 5/5

suihkusaippuoina 2,5/5

Nyt bailataan! Suihkusaippuacocktail on täällä!

Kun minä olen suihkussa kera saippuoideni, minä elän. Minä olen. Ich bin. I am. Ja är. Yo soy.
Muualla olen kuin ympärivuotiseen toppapukuun koteloitu perhosen toukka, joka väristen odottaa sitä hetkeä, kun suihkuhanasta alkaa virtaamaan kuuma vesi, johon pian yhtyy suihkusaippuan neste sekä sekoittuu aromi.
Enkä minä suinkaan vain elä/ole, vaan annan itselleni luvan myös seota. Go loco!
Ojennan itselleni lupalapun, jossa lukee, että minulla on täysvapautus länsimaisen yhteiskunnan minulle asettamista käytösnormeista sekä luterilaisesta etiikasta ja lupa myös ns. villiintyä.
Käytännössä se tarkoittaa etten ole suihkussa vain yhden saippuan mies, vaan saatan käyttää yhden peseytymisen aikana siekailematta hyväkseni jopa kolmea-neljää eri saippuaa.
Kainalot yhdellä, rintakarvoitus toisella, kasvot kolmannella ja alapää neljännellä!!!
Ja rakkaat lukijani, näyttäkää minulle laki, joka sanoo, että ihmisen on tuoksuttava samalta päästä varpaisiin, niin minä näytän teille Antti Tuiskun tyttöystävän.
Sillä kun meikämandoliino suihkuttelee, niin peto on irti!
Tällä kertaa peto piti kuitenkin kaulapantaa, sillä tarkoitus oli testata samalla kahta uutta suihkusaippuaa. Rinta rinnan suihkukaappiin asettuivat rakastamani Palmolive Gourmet -sarjan uusin tulokas Strawberry Touch Body Butter Wash sekä kovin pragmaattisesti nimetty Pirkka Suihkusaippua Coconut.

Vasemmalla Palmolive Gourmet Strawberry Touch Body Butter Cream ja keskellä Pirkka Suihkusaippua Coconut

Ne teistä, jotka tuntevat minut lähemmin tietävät, että rakastan myös kookosta sen kaikissa olomuodoissaan. Niin tuoksuna kuin makunakin. 

Jännä oli nähdä, kuinka kansallinen ns. kaupan oma merkki pärjäisi isolle kansainväliselle brändille?

Ihan hyvin!
Molemmilla saippuoilla oli omat hyvät ja huonot puolensa ja vieläpä vastakkaiset. Strawberry Touch oli rakenteeltaan ja ihotuntumaltaan jopa erinomainen, mutta tuoksussa oli valtettavan paljon teollista esanssia. Eikä se siten siirtänyt minua mansikkapeltojen kupeeseen.
Pirkka Coconut sen sijaan hurmasi ihanan ja aidon kookosmaisella tuoksullaan, mutta mutta. Rakenteeltaan, väriltän ja fiilikseltään Pirkka muistutti - anteeksi nyt vaan siveyden sipulit - saippuanesteen sijasta siemennestettä. Vieäpä kovin laimeaa sellaista.
Onneksi olin villi.
Ajattelin lähteä aivan uusille ja tallaamattomille poluille! Vai miltä jengin korvissa saundaa suihkusappuacocktail? Olisiko maailman ensimmäinen? Niin tai näin, niin luitte sen täältä...
Hain keittiöstä tyhjän ja pestyn lasipurkin, johon kaadoin ensin pohjalle paksumpaa Palmolivea ja sen päälle vetistä Pirkkaa. Ja avot!

Ehei, kyseessä ei ole Pasin Väestöliiton palvelipisteessä luovuttama ns. tuotos. Vaan päällä läpikuultava Coconut ja pohjalla pinkki Strawberry Touch eli kotitekoinen Suihkusaippuacocktail!!!

Lasipurkista leijaileva kahden saippuan yhteistuoksu - mansikka ja kookos - oli kerrassaan hurmaava. Samalla tuollaista avointa purkkia, johon on kaadettu suihkusaippuaa, voi rauhallisin mielin suositella myös kylppärin tai vessan ilmanraikastajaksi. Siinä kuulkaa kolmen päivän putken jälkeinen krapulaköntsäkin jää "tuoksussaan" suihkusaippuacocktailin jalkoihin.
On kyllä todella ihanaa löytöretkeillä suihkusaippuoiden maailmassa ja tehdä uusia läpimurtoja!!! Suosittelen.
Myös itse pesussa cocktail toimi mukavasti. Mitä nyt perinteinen puristusefekti jäi uupuumaan ja homma oli kämmenelle valuttamista.
Mutta olipahan trippi tämä suihkukeikka. Mansikka, kookos, mansikka-kookos, kookos-mansikka,...
Olkaa rohkeita! Seotkaa ja sekoittakaa!
Pisteet:
Strawberry Touch 3/5
Pirkka Coconut 3/5

Liian monta suihkusaippuaa, liian vähän aikaa.

Myönnetään. Välillä tulee hetkiä, kun pelkään jaksamiseni puolesta. Loppupeleissä koen kuitenkin, että minulla suuri vastuu ja velvollisuus teitä rakkaita lukijoitani kohtaan. Kun illalla painan pääni tyynyn, tunnen syyllisyyttä, jos taas on lipunut yksi päivä kohti menneisyyden ulappaa ilman testattua suihkusaippuaa.
Moni teistä varmaan ajattelee, että asetapa nyt asiat tärkeysjärjestykseen siellä sängyssäsi...
Mutta sen sijaan, että alkaisin pohtimaan kuinka poistan sodat ja nälänhädän maailmasta, käännyn voimaeläimeni Hefnerin Hugh:n puoleen.

Hattu pois päästä, Hugh Hefner!

Ja kuinka ollakaan Hugh päästää minut pahasta. Kipparin lakki rennosti päässä keikkuen Hugh murahtaa minulle jostain psyykkeni äärirajalta sijaitsevasta jacuzzistaan, että poika nyt on aika. Nyt olet mies ja tartut lopultakin kulta-mustaan puteliin, jota olet kaapissa piilotellut.

On siis aika ottaa tarkempaan syyniin Playboy VIP Full Body Shower Gel & Shampoo.

Pullon kyljessä kultaisella tuo ikonen pupu-logo, jolla kaulassa mirri (en usko, että Amerikan mailla aikoinaan tajuttiin visualistiikan sisältämää suomenkielistä kaksoismerkitystä!!!).
Kun logoa tarkastelee siten, että valo heijastuu eri kulmista, huomaa, että kultaan on upotettu hienovarainen naisfiguuri. Tyylikästä.

Kaktus, Playboy VIP Full Body Shower Gel & Shampoo ja Pirkka talouspaperirulla A.K.A. Köyhän Miehen Playboy Mansion

Mielessäni siirrän itseni Beverly Hillsiin ja osaksi Hefnerin koskaan loppumattomia allasbileitä. Tuolla on Charlie Sheen! Ja tuolla se Yksin kotona -näyttelijä! Tuolla Ritari Ässän auto!
Heitämme rennot yläfemmat, kun jatkan kohti pihasuihkua.

Kalifornian polttava aurinko siivilöityy vesisuihkun läpi muodostaen satoja pieniä sateenkaaria, joista jokainen johtaa oman kulta-aarteensa luokse. Mutta ei niistä tässä sen enempää.

Se, että kädessäni pitelemäni pullo on muovia eikä mustaa alabasteria, alkaa pikkuhiljaa palauttamaan minua takaisin marraskuiseen Suomeen.
Kämmenelle truuttaamani saippuageeli yllättää kuitenkin iloisesti värimaailmallaan, joka jatkaa pakkauksesta tuttua kulta-teemaa.

Amatööri erehtyisi luulemaan, että se kuuluisa viimeinen tippa lorahti Pasin kämmenelle, mutta kyseessä on Playboy VIP Full Body Shower Gel and Shampoo.

Mutta se mihin tämäkin suihkusaippua kompastuu, on tuoksu, josta puuttuu persoona.

Olisin toivonut, että tuoksussa oli ollut edes ripaus Hefneriä - persoonaa, tupakkatakkista pelimiestä, joka piippu toisessa ja playmate toisessa kainalossa, ilmoittaa meille kuolevaisille, että koskea saa ja jos ehdottomasti vaatii, niin katsoakin.
Mutta ei. Jälleen kerran tuoksu on se tuttu ja riskitön, geneerinen latteus ála miesten kuntosalin suihkuhuone.
Rakenteeltaan saippua on minun makuuni ehkä piirun verran liian juokseva, mutta sehän on viime kädessä makuasia, sanoi koira kun pallejaan nuoli.
Vaahto taasen on keskitasoa runsaampi ja pitää myös rakenteensa melko pitkään. Jolloin tuote on käytössä varmasti riittoisa.

Mutta, mutta. Nyt sitä persoonaa peliin suihkusaippuan valmistajat!!! Tuokaa markkinoille uusia, rohkeita ja persoonallisia tuoksuja ja miksei värejäkin sekä miksei pullojakin.
Muistakaa: Edes taivas ei ole rajana suihkusaippuoissa!!!
Pisteet: 2,5/5

Mistä me laulamme, kun me laulamme suihkussa.

Yksi ihmiselon suuria mysteereitä on eittämättä se, että mikä saa meidät ihmiset laulamaan suihkussa? Koska eläimet eivät varsinaisesti suihkuttele (paitsi toki esim. elefanttien tiedetään suihkuttavan kärsillä toisiaan), niin emme tiedä, onko eläinkunnassa tavattu vastaavaa tapaa.
Yhtä kaikki, moni meistä ihmisistä avaa kurkkunsa - vaikkei se edes kovin kultainen olisi - suihkun suhinan keskellä. Myös moni sellainen, joka ei mistään hinnasta laulaisi esim. karaokessa.
Kun olen tätä aihetta pohtinut, niin olen saapunut seuraaviin havaintoihin:
a) suihkussa on lähes poikkeuksetta laulua suosiva, kaikuisa akustiikka, mikä saa äänen kuulostamaan hyvältä
b) suihkussa koemme olevamme suojassa toisilta korvilta eli arvostelevalta yleisöltä ja annamme ns. palaa. Totuushan on toki toisenlainen, sillä kylpyhuoneista etenkin kerrostaloissa kuuluu kaikki laulut, paukut ja lorinat erittäinkin hyvin naapureiden kylppäreihin, mutta ei juututa siihen.
c) viimeisenä kohtana nostan esiin omasta mielestäni tärkeimmän, nimittäin sielun. Enkä nyt viittaa soul (eli sielu) -musiikkiin, vaan meidän kaikkien mystiseen sisimpään, jota myös siis sieluksi kutsutaan. Uskon nimittäin suihkun, oikeanlaisen suihkusaippuan ja laulun yhdessä muodostamaan vahvaan homeopaattiseen voimaan. Älkääkä rakkaat lukijat käsittäkö väärin, sillä olen vankkumaton länsimaisen lääketieteen kannattaja. MUTTA emme me voi myöskään sulkea silmiämme (tai korviamme) siltä tosiasialta, että mystisiä asioita tapahtuu - myös suihkussa. Niinpä kun me laulamme suihkussa, me emme ole se, joka laulaa, vaan sielumme laulavat. Syvällä vaahdon ja ihon alla tapahtuu jotain, joka purkautuu äänihuuliemme kautta, suuontelomme läpi ja huuliemme liikkeinä ilmoille ääninä, jota myös lauluksi kutsutaan. Ja näin rakas lukija, sinä puhdistut myös sisältä. Anna siis laulun tulla, anna sen tulla, wooo! Kuten kuuluisa ajattelija Elastinen asian on pukenut.

Jotta en vain saarnaisi aiasta, niin räppäsin asiasta videolle, jonka löydät tuosta yltä. Olkoon se teille rakkaat lukijani jonkin sortin lukijalahja tai kädenojennus.

Ps. Ensi kerralla sitten taas suihkusaippua-arvostelu, jottei homma mene ihan pelkäksi pelleilyksi.

In memoriam "Gurre"

Ruskea viettelys, riisuit minut, 
suklainen tuoksusi, kermainen kosketuksesi, 
ihollani leikki, sielussani sametin sipaisu
annoit, ja minä otin
kaiken mitä annoit,
voi veljet ja siskot minä otin
ja minä lähdin matkaasi,
enkä halunnut palata,
kunnes lopuit
kuten kaikki muukin,
loppuu,
viimeinen paksu, 
kermainen tippa
kämmenellä
kaulalla
kielellä (makusi on paha, mutta kestän sen)
pullosi on tyhjä
mutta sydämeni on täysi
kiitos Gourmet Chocolate Passion
kiitos "Gurre" kuten kielelläni toverillisesti taivuit
ja minä taivuin
kun kumarruin
ja otsani 
kaakelissa

kiitos

-Pasi

Vaaran hetkiä suihkukaapissa.

Old Spice Danger Time Shower Gel

Vaikkemme varttuneet Vatikaanissa, me 70-luvun suomipojat pääsimme silti sen verran läheisiin kontakteihin aikuisten miesten kanssa (sylittely tosin oli vielä tuolloin varattu hyvin pitkälti äideille), että aivopoimujen muistikeskuksiin tarttui muutamia vahvoja "miestuoksuja". Hien, tupakin ja pierun lisäksi seuraavat neljä ns. kemikaaliotuoksua leijailivat nenään  - Tabac, Mennen, Eau De Kolong (Kölninvesi) ja Old Spice. Tuon ajan ankeahkosta mustavalkoisesta Naapurilähiö-melankoliasta johtuen ei kyseisiin "partavesiin" ole tullut liitettyä järin moderneja tai puoleensa vetäviä mielikuvia saati kaipaavia mietteitä.
Ilokseni panin kuitenkin jo muutama vuosi sitten merkille, että noista tuoksuista yksi eli Old Spice on piristynyt melkoisesti.
Eritoten Amerikan mantereelta alkoi kantautua vahvoja merkkejä coolista ja trendikkäästä Old Spicesta!!! Merkittävä osa tässä uudessa tulemisessa oli Old Spicen mainonnalla ja minkä ilolla panin myös merkille, niin erityisesti ja nimenomaan Old Spicen uusilla suihkusaippuoilla.
Ilolla panin merkille myös kolmannen asian. Nimittäin sen, että kyseiset uuden sukupolven Old Spice -tuotteet kärjessään suihkusaippuat alkoivat rantautua myös tänne Pohjolan perukoille paremmin varusteltujen markettien kosmetogia/hygieniaosastoille. Ja lopulta myös itse uskalsin tarttua Old Spice Danger Time  -suihkusaippuaan (yhteen kolmesta hyllyssä olleesta eri tuoksusta) ja testata sen.
Muistot puhuivat omaa karua kieltään ja vastavuoroisesti uusi markkinointi omaansa - kovaa hype-kieltä jopa. Ja nyt sitten eläisin vaaran aikoja (Danger Time) suihkussani...
Kumpi voittaisi?
Siirryin siis kaikkeen pyhimpään eli suihkukaappini uumeniin. Jännityksestä tärisevin käsin tartuin punaiseen putkiloon. Kuten vastaavissa tilanteissa niin usein ennenkin kiihko otti minusta vallan ja truuttasin ensimmäisen tuhdin lastin sinertävää suihkusaippuaa kämmeneni sijasta seinään.

Old Spice Danger Time Shower Gel pitkin seiniä...

Tuijottaessani pitkin kaakelia alas valuvaa saippuavanaa kirosin omaa amatöörimäisyyttäni.
Alta aikayksikön tartuin pulloon uudestaan ja paremmin itseni halliten sain kuin sainkin testin käyntiin.
EI OLISI MISSÄÄN NIMESSÄ PITÄNYT!!!
Huoh...nimittäin karmaiseva pettymys. Tuoksu ja koostumus ja koko ns. yleisfiilis oli kuin jostain halpamarketin bulkkituotteesta. Suuriin lupauksiin (The Scent of Courage) ja hehkuvaan punaan oli pakattu tämän blogin ensimmäinen todellinen pettymys. Mitäänsanomaton eli vaikea sanoa mitään, eikä hajuakaan luvatusta rohkeudesta. Jos jonkun mielikuvan väkisin tähän pusertaa, niin ehkäpä Saksan jalkapallomaajoukkueen kimppasuihku vuodelta -96. Enkä tiedä miksi.

Vaahtona haihtuu pettymys viemäriin.

Tunteiden tasaannuttua löysin asiasta myös jotakin hyvää: ilman huonoja suihkusaippuoita ei olisi myöskään hyviä suihkusaippuoita. Ehkä annan vielä uuden mahdollisuuden jollekin toiselle tuoksulle Old Spice -tuoteperheessä.
Pisteet: 1/5

Ps. Minun pakko palata myös taannoiseen Palmolive Gourmet Vanilla -tuotteeseen ja muuttaa sen saamia pisteitä - vieläpä alas päin. Kyseinen saippua on osoittautunut pidemmässä käytössä niin paksuksi ja kermaiseksi, että sitä on vaikea saada puristettua pullosta ulos. Tuntuu jopa, että siinä olisi siellä täällä paakkuja. Siksi uudet pisteet Palmolive Gourmet Vanilla: 3,5/5
Pahoittelut arviointivirheestä.

Suihkulta vastauksen mä sain...

1.Kiirastuli

Myönnän.

Nousi hetkeksi hattuun, iski henkinen krapula ja sen jälkeen pitkä itsetutkiskelun jakso.

Olenko tämän kaiken arvoinen? Tapahtuiko kaikki liian nopeasti? Miten tästä eteenpäin?

Jos ihmettelet sanojani, niin kerron, että henkisen kiirastuleni sytytti tämä haastattelu.

Jo kolmen blogipostauksen jälkeen olin julkkis! No, pieni sellainen, mutta silti.

Moni meistä ei ole sitä koskaan, ei vaikka kuinka haluaisi. Hyvä niin, sillä voin lohduttaa, että ei julkisuus pelkkää herkkua ole. Itse kuljin muutaman päivän varjoissa, välttelin katsekontaktia, makeanhimo kasvoi, mutta mikä pahinta, menetin kiinnostukseni suihkusaippuoihin!!!

2.Transsi

Kun elämä kohtelee kovalla kädellään, on minulla aina ollut yksi paikka, josta lähden hakemaan voimaa ja vastausta. Suihkukaappi.

Silloin en edes valuta vettä, saati peseydy. Silloin hiplaan ja tunnustelen. Kosketan kaikkein pyhintä ja otan nöyränä ja avoimena vastaan kaiken, mitä se antaa. Ja annan itse kaikkeni. Sillä vasta tyhjänä ajatukseni on kirkas. Kirkas näkemään sen, mikä elämässä on tärkeintä. 

Kylmä kromi painautuu selkää vasten. Lattialämmitys kantapäiden alla. Kaikki keinuu. Kaikki on kaunista, mutta vääntynyttä.  

Katson itseäni katosta…

3.Katharsis

En tiedä kauanko kaakelilla makasin, mutta sen tiedän, mitä minulle näytettiin:

musta pullo ja punainen pullo.

Ja mitä kuulin:

Testaa - Kirjoita - Jaa.

Ne kuvat ja äänet olivat niin kirkkaina mielessäni, että ihan sattui.

Mustassa pullossa kultainen pupu. Punaisessa musta-vihreä embleemi.

Käänsin suihkun auki. Vesi ei enää ahdistanut. Vaan valui päälleni ja puhdisti. Huuhtoi huolet. Poisti pelot. Olin kokonainen ja kotona.

Kiitos rakkaat lukijat, että kestätte minua. Olen vasta pääsemässä vauhtiin.

Ps. Voit vaikuttaa seuraavaksi arvosteltavaan saippuaan kommentoimalla MUSTA tai PUNAINEN ja enemmän ääniä saanut pullo pääsee ensin käsittelyyni.